Laki on laki, vaikka sitten Venäjällä.

Et koskaan tuonut autoasi laillisesti Venäjän federaatioon, minkä vuoksi viisuminumeroosi liittyvässä tulliselvityslomakkeessa ei ollut mainintaa, että olit tullut autolla Venäjän federaatioon.

Pitikö Venäjän tullissa maksaa paljon rahaa siitä, että sait viedyksi Venäjältä sinne rekisteröidyn auton Suomeen nyt suomalaisissa kilvissä vai selititkö tulliselvityskaavakkeen kadonneen ja osoitit alustan numeroilla, että auto on sama kuin rekisteriotteessa?

Ellei tulli verrannut tässä tapauksessa rekisteriotetta ja kilpiä keskenään, taidan hakea Venäjältä auton.

Tosiasiassa Venäjän rehelliset viranomaiset ovat ajoittain hengen vaarassa. Jos haluaa kovaa lakia, pitää ottaa suojelupoliisiin eli sisäasiainministeriöön virkamieheen yhteyttä Pietarin pääkonsulaatissa tai Moskovan suurlähetystössä, jos haluaa kovaa federatiivista lakia.

Ainakin aikaisemmin Suomella oli sellaiset suhteet, että oikeutta saattoi saada. Yhtä suomalaista, joka urakoi Moskovassa kiristettiin tavalla, jota hän ei hyväksynyt. Federatiivisella kontaktilla oli sellainen vaikutus, että OMON kävi koputtamassa ovelle ja painoi asianomaisen kulkupuheeseen perustuvaan suomalaisnäkemykseen vedoten ilmoittaen, että jos homma jatkuu niin asianomainen perheineen päätyy Moskova-jokeen. Kiristäminen ei jatkunut.

Yleensä Venäjällä laki ei ala tavallisesta miliisistä joka pelkää lähimmäistensä puolesta, vaan OMOnista, mikä edellyttää, että asianomaisen maan lähetystöllä on federatiivisia suhteita.

Me emme kansalaisina voi tietää, miten paljon meillä on Liliuksen, Fortumin ja nyt sitten Stubbin vuoksi enää luottoa Venäjällä. Fortumin haaste oli siinä, että se yritti saada itselleen kovin menetelmin riittävästi osakkeita, jolla se olisi saanut TGK-1:n itselleen. Pietarin kaupungissa ei tästä pidetty, joten http://www.fontanka.ru :n mukaan kaksi suojelupoliisin edustajaa ja yksi Fortumin edustaja sai viiden vuoden viisumikiellon Venäjälle.

Suomen ulkopolitiikan riskinä on se, että suomalaiset jäävät ilman federatiivista tukea ja joutuvat omilleen Venäjällä. Ei suojelupoliisi ja CIA jne. pysty korvaamaan Venäjällä OMON:ia tai FSB:ä.

Olisi hyvä tietää, onko joku suomalainen saanut konsulaattimme tai lähetystömme kautta kovaa federatiivista apua enää viime vuoden loppupuolen jälkeen vai onko Venäjä ryhtynyt passiiviseksi tässä.

1990-luvun alkupuolella OMON ryhtyi partioimaan Moskova-Pietari -valtatietä ja kävi helikopterilla korjaamassa valemiliisit pois. Joitain ryöstöihin osallistuneita valemiliisejä teloitettiin kuulemma lyhyen kaavan mukaan ja kuljetettiin pussissa pois.

Venäjällä eläminen busineksen keskiön laidoillakin on ajoittain niin jännittävää, että ei tarvitse katsoa enää televisiosta jännitystä. Ongelma on vain siinä, että niistä ei voi kertoa, koska on tärkeää säilyttää kunnialliset julkisuhteen bysanttilaisessa arvovaltaa arvostavassa kulttuurissa.

Toivottavasti Stubb ei enää MTV3:n sekä Yleisradion kanssa jatka Sergei Lavrovin kouluttamista ammattiinsa ulkoasiainministeriksi. Kukko ei oikein pidä siitä, että kuoriutumaton muna alkaa opettaa.

Venäjä nimittäin voi lopettaa käytännössä kaiken viranomaisapunsa suomalaisille firmoille Venäjän alueella, jolloin jokainen saa pärjätä omillaan miliisien ja mafiosojen kanssa päivän hintaan.

Sanoisin, että ehkä järkevintä ja asiallisinta yhteistyötä viranomaisista tekee Suomen tulli Viipurin tulliin päin.

Toisella kerralla auton väliaikaistullausta piti jatkaa. Menin perjantaina virka-ajan lopulla tullitarkastajalle, joka oli juuri huutanut päin naamaa hedelmien tuojalle, että hän ei aio tullata Venäjälle maahantuojan hedelmäkuormaa, koska paperit eivät ole kunnossa, ja jos tämä vielä yrittää, hän lukee tullikoodeksia ja panee 200% tavaran arvosta lisämaksuja lain mukaan. Se olisi ollut mahdollista.

Kun itse menin kysymään väliaikaistullausta (siis ei rahalla, vaan viisumimerkinnällä) niin hän sanoi, että sääntö on annettu, mutta ei toimeenpano-ohjeita ja pitäisi käydä tullipiirissä kysymässä 80 km päässä.

Sanoin, että auto on niin vanha, ja tarvitse sitä työssä, että sitä ei kukaan varasta Keski-Aasiaan uudelleen myytäväksi. Hän oli samaa mieltä. Sitten hän kysyi, että kuka valvoo sitä, että tullaukset eivät vanhene. Sanoin, että GAI eli maantiemiliisi. Hän kysyi, että jos häneltä kysytään, missä ovat hänen tullipiirinsä autot niin mitä hän ilmoittaa tullipiiriin. Lupasin tulla ilmoittamaan auton uudelleen, jos viisumi menee umpeen ja tulee uusi, jolloin hän saa uuden viisuminumeron papereihinsa, ja pystyy osoittamaan valvoneensa asian, josta ei vielä ole toimeenpano-ohjetta.

Sovimme, että annan yksityisen ja henkilökohtaisen vakuutuksen siitä, että näin toimitaan. Mikään suomalainen virasto ei olisi perjaintaina 15 minuuttia ennen virka-ajan päättymistä ja 30 minuuttia virka-ajan päättymisen jälken kehittänyt omaa hallintomenettelyä asiassa, jossa ei ollut ohjeita.

Minä pidin häntä melko kunnollisena ja tulliasemaltaan köyhänä tullitarkastajana, joka yritti edes jotenkin rajoittaa Venäjän ryöstämistä. Hän puolestaan vakuuttui, että en ole salakuljettaja, vaan teen edes jotain hyödyllistä - rakentamista - Venäjän hyväksi.

Ne tullitarkastajat jotka olivat Moskovan keskustassa ja tullasivat hyvämaineisten ulkomaalaiskauppojen hitaammin tai nopeammin pilaantuvaa tavaraa eivät olleet yhtä köyhiä, mutta eivät ylen kohtuuttomiakaan. Se, kenen tavaraa tullattiin ja mitä tullitarkastaja sai, ei ole tietenkään Iltalehden, Ilta-Sanomien tai Seitsemän päivää-lehden asia.

Venäjän tullista 1991-2009 Vladivostokista Murmanskiin voisi kirjoittaa Encyclopaedia Britannican laajuisen teoksen. Siinä olisi murhia enemmän kuin yhdessä amerikkalaisessa filmissä sekä paljon paljon elämyksiä.

Kerran ihmettelin, kun yhdellä venäläisesti ei-suurehkon kaupungin asemapäällikkö ammuttiin. Yleensä siihen aikaan ammuttiin pääasiassa vain pankinjohtajia ja kaasuteollisuusjohtajia. Syy, miksi asemapäällikkö ammutiin aiheutti Trivial Pursuit-tasoisen pohdinnan, mutta ei arvattu koskaan. Asemapäällikköhän ei oikeastaan voi kuin hidastuttaa toimituksia jollain lailla.