Energian tuotantoa ei ymmärretä kehittää oikeaan suuntaan.
Esimerkiksi tuulisähkö, joka on erittäin pieni, marginaalinen ja populistinen vihreä tuote, sitä ei saada juuri ollenkaan silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin.
Suomen tuulivoimakapasiteetti oli vuonna 2007 vain 107 MW, eli 0,2 % Suomen sähkönkulutuksesta, maksimituottokin on täysin olematon.
On tosin hyvä, että EU:n ohjelmaan kuuluu Supergrid, Euroopan tulevaisuuden suurtasajännite-sähkönsiirtoverkon suunnitteluohjelma, sillä tästäkin marginaalisesta tuulisähköstä saataisiin mahdollisesti enemmän irti.
Aina jossain päin Eurooppaa tuulee, jossa taas ei niin kipeästi tarvita energiaa juuri samalla hetkellä ja sähkön kulutushuiput voidaan siten Supergridverkon avulla tasata koko Euroopassa.
Supergridverkon varsinainen olennainen hyöty tulee kuitenkin olemaan, Euroopan maiden muun sähkön tuotannon ja sen siirtoon liittyvien kulutushuippujen tasaukseen liittyvien ongelmien ratkaisuissa, jossa tarkoituksessa se on ehdottoman tärkeässä osassa.
Mielestäni kuitenkin, tuulisähkölle olisi olemassa eräs edullisempikin, ehkä tuottoisampi ja toimivampi käyttövaihtoehto, paikallisesti tuulisähköllä tuotettu vety.
Vaikka vedyn hyötysuhde onkin vain n. 75%, niin sitä voisi varastoida sitä mukaan, kun tuulta riittää ja käyttää sitä täysin saasteettomana polttoaineena esim. hybridiautoissa, ym. niin varastosäiliöt eivät tarvitse olla valtavia jatkuvassa on-line käytössä, jokin arvo saasteettomuudellekin pitäisi laskea hyötysuhteen kustannuksella.
Laiteinvestontinakaan vetygeneraattori ei ole kallis toteutettava, sähkön lisäksi se tarvitsee vain vettä, tuottaakseen vetyä.
Vetyä varastoivien pienien tuotantoyksiköiden ja painesäiliöiden välinen tasauslähiverkko olisi helppo ja halpa toteuttaa suhteellisen ohuella putkistoilla, jolloin vetysäiliöiden koko voisi olla minimaalinen, suhteessa autonomisiin, toisistaan erillään oleviin yksittäisiin tuotantoyksikköihin verrattuna.
No - varsinaiseen asiaan, jos kuitenkin Suomessa ja EU:ssa energia-asia kokonaisvaltaisena, ymmärrettäisiin realistisesti, niin olisi aika kuunnella, mitä tiedemiehillä olisi tarjottavana.
Fuusioenergia tulee olemaan tulevaisuuden ainoa potentiaalinen vaihtoehto, mutta sen kehitystyölle näköjään ei osata antaa riittävästi arvoa.
Vihreät jopa vastustivat sitä, kuullessaan sanan Fuusioreaktori.
Tietämättömyydellään vihreät sotkivat sen ydinreaktoriin, joka vihreille on muutenkin punainen vaate.
Kuitenkin ennen Fuusioenergian lopullista liki saasteetonta läpimurtoa, on päätettävä toimivasta ja hinnaltaan kohtuullisesta siirtymäkauden ratkaisusta, se tulee olemaan siihen asti ainoastaan ydinvoima.
Suomen ja EU:n päättäjien täytyy tässä maailman laajuisen laman aikana myös ymmärtää, että Venäjältä ostettavan sähköenergian saanti menee koko ajan yhä epävarmemmaksi.
Venäjän talous romahtaa nopeammin, kun arvataankaan ja on pahassa kriisissä jo parin vuoden sisällä, jolloin ongelmat todella huipentuvat.
Maailman laajuinen lama on todellinen haaste myös markkinataloutta pitkällä kokemuksellakin pyörittäneille maille, saatikka sitten noviisille Venäjälle.
Energian saanti on ensimmäinen ja pahin ongelma Suomelle, jos sen saantiin Venäjältä, edelleen sokeasti luotetaan.
Ydinvoiman rakentamisella Suomeen, on tosi kiire, jos aiotaan turvata riittävä ja varma sähkön saanti!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
"Ydinvoiman rakentamisella Suomeen, on tosi kiire, jos aiotaan turvata riittävä ja varma sähkön saanti!"
Näin on!
Vetyautoilu ei kuulosta erityisen järkevältä. Sähköautojen yleistymistä tulee mielestäni tukea niille osoitettavilla verohelpotuksilla. Hyvin suuri osa henkilöautojen ajokilometreistä voidaan tehdä jo nykyisellä sähköautojen teknologian tasolla - ja taso sen kuin vain nousee kun käyttö laajenee.
Fuusioenergian ainut ongelma ei ole se, että joku sitä vastustaa. Pitäisi saada ensin valmistettua fuusioenergiaa käyttäviä voimalaitoksia, joiden tekemisessä taitaa olla vielä paljon teknisiä ongelmia. Taitaa vielä mennä pitkä aika ennenkuin nuo ongelmat ratkaistaan, jos koskaan.
Mielestäni tuossa autoilussa olisi edettävä ainakin tässä vaiheessa kahdella rintamalla niin, että kehiteltäisiin sekä vety- että akkuvaihtoehtoa.
Eikö nuo akut vielä nykyään täytä koko auton tavaratilan?
Vanha tosiasia on että jos Virheet De Röda vastustaa jotain ajatusta, se on järkevä ja toteuttamiskelpoinen. Ja toisinpäin.
Iso osa näistä taivaanrannanmaalareista luulee että ydinjäte on IRL:kin Simpsoneissa nähdyn vihreän hyytelön kaltaista :-P
Melko suureen osaan henkilöautoilusta riittää nykyinen noin 150-200 km yhdellä latauksella. Jos kotona ja työpaikalla on "lämmitystolppa", niin lataus hoituu öisin ja töissä ollessa.
Pidempiä ajoja varten tarvitaan huoltoasemille pikalataustolppia, jotka kyllä tulevat sitten kun niille on tarvista.
Kun autosta jää pois bensatankki, vaihdelaatikko yms turhaa krääsää, niin niiden tilalle mahtuu jo melkoiset akut (Litium-pohjaiset).
Hiukan vastauksen tynkää [2, 4, 6] kommentteihin.
En lähde tässä kovin tieteellisiä spekuloimaan, eikä sellainen tänne kuuluisikaan, mutta jotain suuntaa antavaa kuitenkin.
Allekirjoittaneella on yli 30 vuoden ajalta jonkinmoinen tuntuma erilaisista polttoaineista ja moottoreista, kieltämättä tämän päivän polttomoottoritekniikka on huonohyötysuhteista.
Olen käyttänyt ja testannut mm. erilaisia petrokemian tuotteita höyrystämällä ja sellaisenaan, myös käyttänyt kasveista puristettuja öljyjä, kohtuullisin tuloksin.
Vety, maakaasu, metaani, butaani, propaani ja häkäkaasu + metanoli/ etanoli ovat minulle erittäin tuttuja polttoaineita, myös kohtuullisin hyvin tuloksin, paitsi valtiohallinnon nuiva suhtautuminen niihin tieliikenteessä ei ole ollut kannustavaa.
Onneksi nykyisin saa jo jonkinlaisia kokeilulupia myös tieliikenteessä, kun on osoittaa asiaan liittyviä, riittävän hyviä perusteluita.
Kuitenkin olen hiukan eri linjoilla yksinomaan pelkän sähköauton toimivuudesta, vaikka toimiihan sekin jo kohtuullisesti, jopa sellaisenaan.
Mainitsinkin sanan ”hybridiauto” seitsemännessä lauseessa, jolla tarkoitan tekstissä esim. vety-sähköauton yhdistelmää.
Nykyisin on jo olemassa pieniä kaupallisia sovelluksia polttokennogeneraattoreista, jotka luonnollisesti kehityksensä alussa maksavat kohtuuttomasti, täytyyhän niiden tutkimuskuluja jotenkin saada takaisin.
Muistellaanpa vaikka matkapuhelimien hintoja alkuaikoina, kontra nyt.
Polttokennot toimivat katalyyttiperiaatteella, tuottaen sähköä mm. vedyllä, metanolilla ja etanolilla.
Mitä tulee auton vetysäiliöihin, niiden paikka tulee olemaan keveytensä puolesta esim. auton katolla.
Litteässä muodossa ontelorakenteisena ja yhdysputkistolla lisätilaa löytyy auton eri osissa sopivissa paikoissa, esim. alustassa.
No – katsotaan, mitä tulevaisuus tuo, tämä on vain yksi visio autoilun osalta, joka mielestäni on tulevaisuuden malli ja samalla myös kannanotto jo rakennettujen tuulimyllyjen hyötykäytön monipuolistamisen puolesta, halpahintaisilla investoinneilla.
Vety on eräänlainen räjähdysaine, joten ei sitä voi ihan mihin ja miten hyvänsä laittaa, ettei sen takia tule ruumiita onnettomuustilanteissa.
Katolla se aiheuttaisi ilmanvastuksen lisääntymistä.
Minulla henkilökohtaisesti ei ole mitään vetyhybridejä vastaan, mutta jo vedyn tankkausverkoston rakentaminen Suomeen on melkoinen investointi. Ydinvoima ja sähköautot ovat lupaavinta mitä on näkyvissä.
Mikä hyvänsä palava kaasu tai neste on räjähdysaine, jopa puupöly, kun se/ ne yhtyy sopivassa suhteessa happeen.
Vety on tosin myös vuotoherkin kaasu, pienen molekyylirakenteensa takia.
Kuitenkin, jos vety halutaan saada räjähtämään, siihen olisi ensin lisättävä happea sopivassa suhteessa, pelkkä vety ei räjähdä sen enempää, kun muutkaan kaasut tai nesteet, eikä se myöskään ei ole suoraan reaktiivinen aine muille aineille.
Lisäksi vety on tiheytensä 0,0000899×103 kg/m3 ansiosta tosi kevyttä, joten vapautuessaan se nousee nopeasti ylös, joten pidän bensaa tai nestekaasua paljon vaarallisempana onnettomuustilanteessa, mutta kaikella on riskinsä, saattahan vetyä päästä vuotamaan vaikka sisätilaan, jossa on happea.
Muistammehan vielä -60 -70luvun vappuilmapallotietoiskut, jossa auton ikkunat lensivät ulos, mutta vety sekoitettiinkin happeen ja lisäksi seos vielä sytytettiin.
Joten polttokennojen teollista tulemista ja hintojen halpenemista odotellessa, tulee mietittyä kaikenlaisia vaihtoehtoja.
Polttoainesäiliön, esim. 10cm x 1.5m x 2m tilavuus on 300litraa, ilman tukiontelotakennetta, joten se ei juurikaan korota auton korkeutta.
Kannatan minäkin toki sähköautoja, eikä nykyiset kaupalliset hypridiautotkaan ole hullumpia onhan niitäkin jo pitänyt kokeilla samoita syistä ovat vielä perinteisiin autoihin nähden kalliita.
Vety oli vain sivuajatus, varsinaisesta energiablogista. Että tämä tästä väittelystä osaltani, kiitos mielenkiinnosta aiheeseen.
Ihan hyviä ajatuksia. Vetytekniikkaa kohtihan tässä mennään ja monelta osin sähköautoa edelleen onnettomine akkuratkaisuineen voi pitää korkeintaan väliaikaisena siirtymävaiheen ratkaisuna.
Vetyä voisi käyttää polttokennoissa tai ottomoottoreissa. Ensin mainituista löytyy protoja jo mm Hondalta, viimeksi mainitusta on tehnyt protoja bi-fuel tyyppisenä bensa-vety rakenteena BMW. Päästöt mukaanluettuna tuotantopäästöt auton arvioidulla käyttöiällä muistaakseni luokkaa 10g/km. Murto-osa uuden Priuksen päästöistä ja protot on kuitenkin edustusluokan autoja muistaakseni 7-sarjan pohjalle tehtyinä.
Mitä infraan tulee kysymyshän on siitä kumpi tapa on parempi kuljettaa energiaa. Vety vai akut. Molempien "lataus" vaatii sähköä. Vedyn osalta ihmeteltiin muutoksia infraan mutta pääosin verkko on kuitenkin hyvin samanlainen. Tankit, mittarit ja tankkauspiste. Tottakai liitännät ym täytyy olla yhteensopivia eli bensiinimittarista sitä ei saa toimimaan mutta muutokset on verrattain pieniä.
Mitä sitten akkujen pikalataus mihin viitattiin. Otetaan esimerkiksi Teslan Roadster joka on epäkäytännöllinen perhekäyttöön (2-paikkainen) mutta omaa suorituskykyä ja kohtuullisen kantaman verrattuna fossiilisia polttoaineita tai vaikkapa vetyä polttavaan ajoneuvoon verrattuna. Ilmoitettu kantama 350-400km luokkaa riippuen ajotavasta ja ympäristöstä. Melko köyhää jos vertaa uusiin dieseleihin joilla tankillisella (60 litraa) mennään matka-ajoa jonkun matkaa toista tuhatta kilometriä. 450kg akkupakettiin verrattuna akkukehitystä voi edelleen pitää täysin lapsenkengissä olevana ratkaisuna.
No ei takerruta siihen. Takerrutaan infraan. Mainittiin pikalatausasemat. Teslalle ilmoitetaan 3,5h latausaika 240V liittymästä 70A virralla. Bensa- tai vetytankin tankkaa 2-4 minuuttiin ja taas mennään se +500km matkaa. Jos tuo 3,5h nipistetään muutamiin minuutteihin, kuten joidenkin akkuvalmistajien markkinointi sanoo, tuosta voi alkaa laskemaan millaisia virtoja johtimissa menee. Siitä voi sitten alkaa miettimään millaisia muutoksia huoltoasema-infraan tulisi että useampia autoja olisi autokeitaalla mahdollista vetäistä latinkiin järjellisen latausajan puitteissa.
Vedyssä on vielä sekin hyvä puoli että kuten BMW osoitti tekniikkaa voisi soveltaa myös ottomoottoreissa eli mahdollisesti olemassaolevaa kalustoa voisi konvertoida kulkemaan vedyllä. Suhteessa sähköautoksi konvertointiin hintaluokat on aivan eri sfääreissä. Suomen eCorollan konversiohinnaksi on arvioitu 15000 euroa joka 10000 euron Corollalle on jotain ihan tolkutonta. Maakaasukonversiot maksavat 2000-3000 euroa, en tiedä olisiko vety loppupeleissä sen kummempi.
Toki sähköpeleistä on varmasti riemua pitsatakseissa, lähettiautoissa ym missä voidaan pistää pieni kaupunkikakkara kulkemaan järjellisellä latausajalla jonkunmoinen matka ilman suorituskyky tai tavarankuljetukseen liittyviä vaatimuksia.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 11 kommenttia